Hääbändisuositus Joensuussa!

Häidemme suunnittelun alkuvaiheessa ajattelimme hankkivamme häihimme musiikista huolehtimaan dj:n, joka palkattaisiin töihin alkuillasta yöhön saakka. Ajan kuluessa ja suunnittelun edetessä huomasimmekin pohtivamme bändiä kuukausi kuukaudelta vakavammin. Noin vuosi ennen häitä rupesin selvittelemään paikallisia bändejä ja lähetin monen monta tarjouspyyntöä tahoille, jotka herättivät mielenkiintoa. Täytyy sanoa, että hyvät nettisivut sekä laulu- ja soittonäytteet ovat ihan huippujuttuja tuollaista tutkimustyötä tehdessä! Iso peukku bändeille, jotka ovat tuon vaivan viitsineet tehdä! Kuuntelunäytteet helpottavat valintaa kummasti ja madaltavat yhteydenoton kynnystä bändiä kohtaan.

Yksi paikallisista bändeistä herätti heti mielenkiintoni kuuntelunäytteen ja laajan soittolistansa takia. Tämän bändin nimi oli Suklaamunat. Otin bändin poikiin yhteyttä ja hääpäivämme oli kuin olikin vielä vapaana heidän kalenterissaan. Uskalsin tehdä hääpäivällemme alustavan varauksen, alustavan siksi, että pitäisi kait vielä sulhasellakin kuunteluttaa ja hyväksyttää hääbändi. No, tuon kuuntelun jälkeen ei varausta tarvinnut peruuttaa, sulhanenkin ihastui yhtyeen taitoihin kovasti!

Nyt kun häämme on tanssittu, voin edelleen lämpimästi suositella Suklaamunat-yhtyettä niin häihin kuin muihinkin juhliin. Bändin jäsenet ovat huipputaitavia ja osaavat todella lunastaa odotukset häiden musiikin suhteen. Bändi oli häidemme kehutuimmassa top kolmosessa yhdessä paikan ja ruoan kanssa -eikä todellakaan turhaan. 

Livemusiikki juhlassa kuin juhlassa toimii paremmin kuin hyvin, varsinkin jos bändillä on pelisilmää ja tilannetajua, kuten näillä pojilla oli. Kait se kertoo jo jotain, jos tanssilattia on lähes koko ajan täynnä kaikkien kolmen setin kohdalla? Yhtyeen pojista huokuu, että hommaa tehdään sydän edellä, oikeasti rakkaudesta musiikkiin. Emme voisi kyllä olla kiitollisempia valinnastamme häämusiikin suhteen! :)

Bestmanien kiitoslahjat

Viime viikolla kirjoittelin ihanille kaasoillemme ostamistamme kiitoslahjoista ja samaisessa postauksessa avasinkin hieman yleisiä mietteitäni bestmanien ja kaasojen kiitoslahjoista. Bestmanejähän meillä oli kaksi, kuten kaasojakin. Heillekin halusimme keskenään samanlaiset muistamiset, joten päätös lahjan sisällöstä oli yllättävänkin helppo.. 
 

Kuva Pinterestistä.

Kummatkin bestmanit arvostavat hyvää konjakkia, ja sitähän me heille ostimmekin. Minä en ymmärrä konjakeista tuon taivaallista, joten merkin valinnan luovutin mielelläni sulhaseni vastuulle. Toivottavasti valinta maistuu saajilleenkin!

Muistamisen suunnittelun lähtökohtana oli perinteinen konjakin nautintohetki, joten totta kai mukaan pakettiin piti ostaa myös sikarit tuota nautintohetkeä täydentämään.

 

Kuva Pinterestistä.

Bestmanien lahjoissa emme miettineet mitään sen syvällisempiä, vaan lähinnä sitä, että muistamiset olisivat mieluisia ja tulisivat käyttöön. Uskonkin meidän onnistuneen tässä paremmin kuin hyvin, sillä nämä pojat tuskin olisivat tykänneet mistään koruriipuksista symboloimaan hääpäiväämme ja ystävyyttämme;) Muutama rentouttava hetki hyvän konjakin ääressä tuon kiireisen häähumun jälkeen ei kuulosta monestakaan miehestä varmasti yhtään hullummalle.. ;)

Kaasojen muistamiset

Halusimme muistaa häidemme jälkeen kaasoja ja bestmanejä kaikesta panostuksesta ja vaivannäöstä häitämme kohtaan. Olimme enemmän kuin kiitollisia saamastamme avusta, ja voimmekin rehellisesti sanoa, ettei päivä olisi ollut läheskään yhtä täydellinen ilman avustavia käsipareja. Muistamisen ei mielestäni tarvitse olla mitään järin suurta ja kallista, mutta se on kaunis ele kiitoksena saamastamme avusta. 

Muistamiset mietityttivät meitä mieheni kanssa paljonkin. Varsinkin kaasoille tuntui olevan hankala keksiä mitään järkevää muistamista, turhuuksia kun emme halunneet ostaa. Muistamisessa on mielestäni tärkeää se, että lahja sisältää jonkun idean. On muuten helpommin sanottu kuin tehty löytää jotain sopivaa ja kummallekin mieluista, sillä halusimme kaasoille keskenään samanlaiset muistamiset. 

jpchenet.fi

Hyvä kuohuviini ei ole ikinä huono idea! Tämä kuovuva on siis sama, jota häissämmekin tarjoilimme, tosin vaaleanpunaisena versiona. Tuo hääpäivä oli täynnä tapahtumaa, joten kaasot pääsevät nyt häiden jälkeen nauttimaan rauhassa lasit ihanaa kuohuvaa, joka toivottavasti tuo myös meidän häämme mieleen.

Kuva Pinterestistä.

Lisäksi hankimme kaasoille Thomas Sabon koruriipukset, jotka symboloivat ikuisuutta. Miksi ikuisuus? Koska hääpäivänä vannoimme mieheni kanssa ikuista rakkautta. Koska toivon sydämestäni voivani ylläpitää kaasojeni kanssa ikuista ystävyyttä. Koska olemme mieheni kanssa ikuisesti kiitollisia kaasoilta saamastamme avusta. 

Tälläiset oli lahjamme kaasoille ja tarinamme lahjojen takaa. Tärkeintä lahjan suhteen on se, että se on niin antajansa, mutta ennenkaikkea saajansa näköinen. Ja tässä onnistuimme mielestämme hyvin! :)

Häiden juomatarjoilu

Häidemme juomatarjoilu oli asia, jonka kanssa puntaroimme pitkään. Tarjotako juomat simppelisti vai panostaako juomapuoleen hieman enemmän? Miehelleni olisi sopinut simppelimpikin tarjoilu, mutta minä halusin runsaammin vaihtoehtoja tarjolle. Tämä johtunee siitä, kun olen itse niin ronkeli alkoholijuomien suhteen, ja useimmiten tarjolla on joko perusupcidereita tai sitten kuivempaa juomaa, joka sekään ei ole minun makuuni. 

Onnittelumaljaan halusimme jonkun mielestämme hyvänmakuisen kuohuviinin. Tokihan Tallinasta, josta kaikki alkoholitarjoilumme hankimme, olisi saanut 3€ pullolta maksavia kuohuvia, mutta nämä jätimme suosiolla hyllyyn. Kaikki nämä "halpiskuohuvat", joita olemme tähän asti maistelleet, ovat olleet mielestäni lähes kuohuvaa kuraa, joten valinta muutaman euron enemmän maksavasta ja paremman makuisesta onnittelumaljasta oli selvä. Uutena vuotena maistellessamme J.P. Chenetin Ice Editionia oli valintamme sinetöity. Maku oli sopivan raikas ja hivenen makea, juuri oikeanlainen häihimme.

Yksi asia, josta halusimme varmistua oli se, että juomat eivät loppuisi häistämme kesken. Valitettavasti tarkkoja juomamääriä en enää muista, joten niitä en pysty tänne jakamaan. Jaoimme miedot alkoholijuomat kolmeen osaan, joista yhden muodostivat oluet, yhden lonkerot ja yhden siiderit. Oluina ostimme Sakua ja A.Le Coqia. Lonkeroita oli kolmea eri makuvaihtoehtoa; perinteistä, karpaloa sekä limeä. Siidereistä häissämme tarjoiltiin Crowmoorea ja Sommersbytä omenan makuisena. 

Kuva Mai Mönkkönen

Lisäksi oli tarjolla koko illan ajan Gato Negron puna- ja valkoviiniä. Iltapalan yhteyteen ostimme tarjoiltavaksi vajaan satapulloa Sol-olutta, joka mielestämme toi kivan lisän illan ruokahetkeen. Päätimme myös tarjota kaiken muun lisäksi boolin ystäville boolia, jonka menekki tosin ei ollut kovinkaan suuri. Näin jälkeenpäin viisaampana ajatellen olisi boolin voinut hyvin jättää pois, kun muut juomatarjoilut olivat noinkin kattavat.

Jälkikäteen olemme todellä tyytyväisiä, että panostimme eri juomavaihtoehtoihin alkoholien suhteen. Keltään emme kylläkään suoranaisesti saaneet kiitosta juomavaihtoehtojen runsaudesta, mutta itse koen sen osana tunnelman nostattajaa, että jokainen pystyy löytämään itselleen mieluista juotavaa. Vaikkei juuri sitä suosikkimerkkiä olisikaan tarjolla, niin esimerkiksi siidereistä on helpompi löytää itseään miellyttävä vaihtoehto, kun tarjolla on sekä kuivaa että makeaa laatua. 

Alkoholittomina juomina tarjoilimme illan aikana Hartwallin Vichyä, Pepsi Maxia sekä perinteistä Jaffaa. Nämä tekivät myös hyvin kauppansa. Jos sää olisi ollut vieläkin lämpimämpi, olisi alkoholittomien juomien menekki varmaankin kasvanut entisestään. Juurikin lämpimän päivän varalta varauduimmekin suureen määrään Vishyä. Onneksi se ei ihan muutamassa kuukaudessa pilalle mene häiden jälkeenkään..

Tölkkijuomat laitoimme tarjolle isoihin sinkkivateihin, joiden pohjan täytimme jääpaloilla. Tämä oli hyvä ratkaisu, sillä juomat pysyivät kylminä ja tarjoilu oli myös esteettisesti kaunis. 

Juomatarjoiluja miettiessä kannattaa ensiksi hahmotella, minkä tyyliset häät ovat kyseessä ja minkälaiset halutaan juhlista rakentaa. Meidän häihin sopi runsas alkoholitarjoilu, sillä halusimme tarjota vieraillemme upean ja pitkän päivän häidemme merkeissä, toisaalta halusimme myös vieraiden viihtyvän häissämme pikkutunneille asti. Olivat häät millaiset tahansa on juomapuoli asia, jota suosittelen miettimään hartaudella. Tähänkin asiaan pätee vanha viisaus; hyvin suunniteltu on puoliksi tehty! :)

Kuulumisia

Nyt häiden jälkeen on taas meidän elämässä pitänyt sen verran kiirettä, että en ole liiemmin kerennyt tulla tänne blogin puolelle kirjoittelemaan. Minulle ei ole hiljaisuudestani huolimatta iskenyt häiden jälkeinen masennus, vaan yksinkertaisesti halu nähdä kavereita ja järjestää iltoihin mukavaa sisältöä. Häitä edeltävä aika oli mielestäni mukavaa, kaiken ihanan puuhastelun parissa aika meni nopeasti. Toki täytyy myöntää, että sosiaalinen elämä joutui hääpäivää edeltäneet viikot kokemaan kovia, sillä puuhastelua häiden parissa todellakin riitti. Nyt olenkin halunnut ottaa tätä kiinni ja nauttia kesästä ja vapaista illoistani. Parhaillaan elettävänä viikkona täyttyy seuraavan viikon kalenterit mukavasta puuhailusta ja ihanien ystävien seurasta; ei yhtään hassumpaa. Nämä lämpimät säät ja auringon säteet, joista olemme saaneet nauttia viime päivien aikoina, lisäävät entisestäänkin halua olla jossain ihan muualla kuin tietokoneen ääressä. Eli hiljaisuudesta huolimatta hengissä ollaan.

Kuva Mai Mönkkönen

Mutta ei hätää, kyllä minä teille häistämme lisää kirjoittelen ja tuleville morsiammille vinkkejä jakelen. Nyt vain on ollut tälläinen pieni akkujen lataamistauko. Nautitaan tästä auringosta vielä hetki, kohta se taas pysytteleekin pitkään pimennossa!

Ihania, aurinkoisia päiviä teille!

Kontiolahden kotiseutukeskus häiden viettopaikkana

Kuten jo otsikostakin selviää, ajattelin hieman kirjoitella häidemme juhlapaikasta. Joensuussa ja lähiseuduilla ei ole jonoksi asti vuokrattavia, hyviä tiloja, joissa mahtuu järjestämään isommatkin häät. Kontiolahden kotiseutukeskus jakaantuu kahteen osaan; päätaloon sekä piharakennukseen, "navettaan". Piharakennus ei ole ikinä navettana toiminut, itse asiassa sitä on alunperin lähdetty rakentamaan kirkoksi. Vuokrata voi joko koko pihapiirin tai sitten jomman kumman rakennuksen erikeen. Me vuokrasimme vain piharakennuksen, jonka vuokra oli viikonlopun ajalta 600€. Päärakennuksen vuokra olisi tullut kustantamaan 400€ lisää. 

Kuva: Mai Mönkkönen

Paikka itsessään on mielettömän kaunis ja hyvin hoidettu ihanine maalaismaisemineen. Se ei tarvitse runsaita koristeluja, vaan on mielestäni juhlava sellaisenaan. Paikka on rauhallinen juhlien järjestämiseen, aivan naapurissa ei asutusta ole. Musiikkia saimme soittaa rauhassa aamuyön pikkutunneille. Rakennusten keskellä on isohko piha-alue, joka on hiekkapäällysteinen. Me pystytimme pihalle kaksi valkoista juhlatelttaa kalusteineen istumapaikkoja antamaan ja vieraita viihdyttämään. Toki nämä myös lisäsivät myös näkösuojaa entisestään. Piha on tarpeeksi iso, että siinä voi järjestää ohjelmaa ja esimerkiksi onnittelut maljan nostoineen tapahtuivat häissämme juurikin pihalla.

Kuva: Mai Mönkkönen

Kotiseutukeskuksen henkilökunta on erittäin ystävällistä. Yhteistyö heidän kanssaan oli helppoa ja hyvinkin joustavaa. Asiakkaana meitä todella kuunneltiin ja toiveitamme toteutettiin. Saimme avaimet käteen koristeluja ja valmistelu varten perjantaina aamupäivällä, ja sunnuntaina menimme suorittamaan juhlapaikan purkutöitä vasta iltapäivän puolella. Tästä iso peukku!

Kuva: Mai Mönkkönen

Meidän häissämme vieraita oli loppujen lopuksi noin 70 henkeä. Tämä määrä oli mielettömän hyvä piharakennuksen vierasmääräksi, näin vieraat saivat istua suht väljästi eikä heidän tarvinnut olla aivan kylki kylkeä vasten. Tällä vierasmäärällä tilaa jäi "takaosaan" myös meidän pöydälle sekä vapaalle alueelle, jossa ruokailun ja kahvien välissä esitettiin puheita ja muita esityksiä. Erilaisella pöytien järjestelyllä ja vieraiden istumapaikkoja tiivistämällä on tilaan saatu mahtumaan jopa 100 henkeä, mutta omalla kokemuksella tämä saattaa mennä jo hieman ahtaaksi, ainakin meidän makuumme.. Tanssien alkaessa raivasimme muutaman pöydän varaston puolelle, jolloin tanssitilaa 
tuli enemmän ja kaikki halukkaat mahtuivat mukaan pyörteisiin.

Kuva: Mai Mönkkönen
 

Juhlapaikan astiasto oli siisti ja kattava. Astiaston ja päärakennuksessa sijaitsevan pitokeittiön saa käyttöönsä erillisellä vuokralla, joka ei ole kyllä hinnalla pilattu (30€). Paikan päältä löytyy kaksi isoa kylmiötä ja yksi jääkaappi, joten ruokien ja juomien säilytys viileässä isommallekin porukalle on helppoa.

Kuva: Mai Mönkkönen

Voimme lämpimästi suositella Kontiolahden Kotiseutukeskusta juhlapaikkana! Etenkin kesällä paikka on todella kaunis, ja piharakennuksen puolikiviset seinät viilentävät juhlijoita kuumalla ilmalla. Toki kylmemmällä säällä kivien viileän hehku ei välttämättä ole niin toivottua.. Mikäli minun pitäisi järjestää häämme uudelleen, niin edelleenkin valitsisin ehdottomasti Kotiseutukeskuksen juhlapaikaksi!

Häämatkasuunnittelua

Päätimme jo alkuvuodesta, että jätämme suosiolla häämatkamme tarkemman suunnittelun ja varauksen häiden jälkeen tehtäväksi. Olimme varautuneet lähtemään häämatkallemme syyskuun alkupuolella. Häämatkakohteena Kreikka ei kuitenkaan tällä hetkellä juuri houkuttele, joten jouduimme tekemään uutta katsausta potentiaalisista kohteista. Näin ollen myös häämatkamme ajankohta tulee vaihtumaan todennäköisemmin joulukuulle.

Kuva finnmatkat.fi

Thaimaa nousi meidän kummankin mieleen ensimmäisenä vaihtoehtona, ja se itse asiassa olikin meidän alkuperäinen unelmahäämatkakohde, joka myöhemmin vaihtui olosuhteiden pakosta. Muita kiinnostavia kohteita, joita olemme tutkineet ovat esimerkiksi Kap Verde ja Mauritius. Jälkimmäinen taitaa tosin jäädä pois ihan puhtaasti budjettisyistä.. Kap Verde taas sinällään houkuttelisi minua, mutta voittaako se sitten Thaimaan..?

Kuva finnmatkat.fi

Thaimaassa houkuttelee auringon ja lämmön lisäksi kauniit maisemat ja erityisesti kulttuuri. Olemme kuulleet Thaimaasta niin paljon hyvää, että joissain vaiheessa elämää tuo kohde on itsekin koettava. Tokihan verrattain edulliset kustannukset paikan päällä houkuttelevat, turha sitä kait on kieltää. Ystävälliset ja asiakaspalveluhenkiset ihmisetkään ei varmasti lomaamme huonontaisi!

Kuva finnmatkat.fi

Mikäli jollain teillä lukijoilla on kokemusta Thaimaan matkailusta, niin olisin vinkeistä ja neuvoista enemmän kuin kiitollinen! Myös muista matkakohteista otamme mielellämme suosituksia vastaan! :)

Pöytien koristelu hääjuhlassamme

Ajattelin esitellä erillisessä kirjoituksessa hääjuhlan pöytien koristelua. Pöytien ulkonäkö on asia, jota mietin paljon ja jonka suunnitteluun käytin runsaasti aikaa. Halusin saada juhlatilasta juhlavan ja kutsuvan oloisen.

Suunnittelu kannattaa aloittaa kartoittamalla itse juhlapaikkaa. Se, minkä tyylinen juhlapaikka on, vaikuttaa suuresti pöytienkin koristeluun. Esimerkiksi vanhaan, rustiikkiseen ympäristöön ei välttämättä sovi ultramodernit tai muoviset koristeet. Valitsemalla sopivat koristeet, tuo ne samalla juhlapaikan parhaat puolet esille!

Halusin pöydistämme näyttävät, mutta samalla kuitenkin yksinkertaiset. Suuria korkeita kukka-asetelmia en halunnut pöytiin laittaa, sillä ne peittävät ikävästi näkyvyyttä ja estävät näin ihmisten seurustelua. Tokihan kukat ovat kauniita, mutta ne ovat myös yllättävän kalliita. Edullisempi ratkaisu ei olisi yhtään huonompi juttu;)

Korvasimme pöydissämme kukka-asetelmat hennoilla harsokukilla, joiden maljakkoina toimivat itse askartelemani lasipurkit. Nämä lasimaljakot toimivat siis myös pöytänumeroina, sillä pitsikoristelun päälle liimasin puunumerot pöydän numerojärjestyksen mukaisesti. Puunumerot spraymaalasin muuhun koristeluun sopivasti valkoiseksi. Numerot oli  liimattuna lasipurkkien kahdelle, vastakkaiselle puolelle pöytien löytämistä helpottamaan.

Pöytiin askartelin mieheni toiveesta infolaput. Lappusen toisella puolella oli liimattuna info hääjuhlan ohjelmasta. Vastakkaiselta puolelta taas oli luettavissa häämenu. Jokaisessa pöydässä oli infolappuja kaksi kappaletta, joko yksi kahta tai kolmea henkeä kohdin pöydän koosta riippuen. Tämä oli mielestäni sopiva määrä, jokainen vieras pääsi infoa lukemaan ilman odottelua.

Pöytien koristelun kruunu olivat urakoimamme pellavaiset lautasliinat. Solmimme lautasliinat juuttinaruruseteilla rennoiksi viuhkoiksi. Koska en halunnut mitään erillisiä paikkakortteja, tulostelin kauniille, jämäkälle paperille vieraiden nimet, ja pujottelimme nimikyltit kiinni lautasliinojen rusetteihin. Ihana yksityiskohta pöydissä! Kynttilätuikut ostin pöytiin paikallisesta sisustusliikkeestä Sarustiikasta. Nämäkin olivat kaunis lisä koristelussa.

Kaiken kaikkiaan pöytien koristelu oli mielestäni onnistunut. Ainut asia, jonka tekisin toisin olisi se, että varmistaisin liinoja vuokratessani niiden olevan tasaisen valkoiset ilman minkäänlaista kuviointia. Ei tuo liinojen hento kuviointi kattausta pilannut, mutta tasavalkoinen liina olisi näyttänyt mielestäni paremmalta. Liinojen kuvioinnista huolimatta olen edelleen super tyytyväinen pöytien ulkonäköön! Nyt vain sitten miettimään, mitä käyttöä keksisin yli 70 kappaleelle noita kauniita kynttilätuikkuja.. ;)

Ps. Ethän kopioi kuviani!

Vihkitilaisuus

Nyt olemme saaneet valokuvaajaltamme kaikki hääpäivämme kuvat. Voi että, miten ihanaa on kuvien avulla elää tuota päivää yhä uudelleen ja uudelleen. Ajattelin jakaa päiväämme muutamaan osioon, jotta ette aivan tukahdu kuvaähkyyn. Ensimmäisenä vuorossa on luonnollisestikin vihkitilaisuus, olkaa hyvät!

Vihkimisemme tapahtui Kontiolahden tunnelmallisessa vanhassa kirkossa. Itse kirkko oli kaunis ja antoi hyvän taustan upeille kuville. Tunnelma kirkossa oli alusta saakka onnellisen rauhallinen, ihanan rakkaudentäyteinen. Kirkossa meillä oli kaksi kuvaajaa paikalla. Toinen kuvaajista kuvasi lattiatasolla alttarin ympärillä ja toinen taas oli sijoittunut kirkon parvelle. Tämä toimi käytännössä paremmin kuin hyvin, sillä yhden kuvaajan ei tarvinnut juosta vihkitilaisuuden 
aikana ylös ja alas. Mai Mönkkösen lisäksi kirkossa toimi kuvaajana 
Samuli Kuittinen.

Ihme kyllä, en osaanut jännittää häitämme yhtään, en edes kirkon ovien avautumista odotellessamme. Päätin nauttia tuosta vihkihetkestä täysillä, ja elää siitä täysillä jokaisen sekuntin. Täytyy kuitenkin tunnustaa, että vihkitilaisuuden loputtua oli oli helpottunut. Ehkä sen voi hieman näistä kuvista aistiakin?! ;)

Sormukseni

Joku pidempään tekstejäni lukenut varmasti muistaakin, miten tuskaa sopivan vihkisormuksen löytäminen kohdallani oli. Lopultahan sormus löytyi Joensuun Kulta Nallesta Sandbergin edustajan avustuksella. Sen vain tietää, kun se oikea tulee kohdalle, se oli rakkautta ensisilmäyksellä. 

Jottei kaikki menisi liian hyvin, niin jouduin etsimään loppukeväästä myös uuden kihlasormuksen katoamisepisodin jälkeen. Ei ollutkaan ihan yksinkertainen juttu löytää vihkisormukseeni paria. Sandbergilla olisi ollut sarjaan sopiva malli, mutta se oli mielestäni minun sormessani hivenen liian paksu vihkini rinnalle. Sandbergin toinen, ohuempirunkoinen malli taas oli liiankin ohut, tietenkin. Lopulta löysin Kohinoorin mallistosta silmääni miellyttävän sormuksen, joka mielestäni mätsää hyvin vihkini kanssa.

Häiden jälkeen vein vielä sormukset kultasepän käsittelyyn, jossa ne juotettiin sormusten alareunasta toisiinsa kiinni. Tällöin sormukset eivät pyöri "eri tahtia" sormessa ja ovat sen takia mielestäni paremmat käyttää. Juottamalla sormukset yhteen saatiin niistä siis "yksi" paksumpi sormus. Tämä pienentää hieman riskiä sormuksen tippumiseen,  
ei sekään huonompi juttu. 

Kaiken kaikkiaan olen äärettömän tyytyväinen sormusvalintoihini. Nämä vain tuntuvat juuri siltä kuin olen aina kuvitellut sormusten tuntuvankin. Ihan kuin ne olisivat olleet siinä sormessa aina täydentäen toinen toistaan. Nämä ovat minulle ne täydelliset! :)

Esimakua häävalokuvista

Meidän häissämme valokuvaajana toimi joensuulainen Mai Mönkkönen. Löysimme hänet ihanien ystäviemme kautta viime hetken paniikissa, nämä etsintäkuulutukset saattaakin jotkut lukijat muistaa. Main kuvia katsellessamme meille oli heti selvää, että hänet haluamme kuvaamaan häämme. Kuvakulmat ja kuvien asettelut olivat juuri sitä, mistä olimme hääkuvaajasta haaveillessamme puhuneetkin. 

Kuva Mai Mönkkönen

Kuva Mai Mönkkönen.

Saimme jo alkuviikosta osan kuvista katseltavaksemme, ja en voi kun ihailla Main taitoja! Edes sanat eivät riitä kertomaan sitä, kuinka paljon pidämme hääpäivämme kuvista. En malttanut enää, vaan heti piti päästä teillekin näyttämään muutama otos esimakua antamaan. Eivätkö olekin ihania?! Huomioithan kuitenkin, ettet kopioi kuvia!

Kuva Mai Mönkkönen

Main kanssa yhteistyö oli helppoa ja luonnollista. Olemme mieheni kanssa kummatkin perussuomalaisia siinä mielessä, että kameran edessä oleminen on meille hieman vaivaannuttavaa. Mai sai kuvatessaan meidät rennoiksi, ainakin minulla oli koko ajan hyvä olo kuvia ottaessa. Kirkossa ja itse hääjuhlassa Main kuvaus oli huomaamatonta. En ymmärrä miten joku voikaan niin huomaamattomasti saada niin upeita kuvia aikaan! Uskomatonta!

Kuva Mai Mönkkönen

Kuva Mai Mönkkönen

Kuvat ovat ihania ja meidän kiitollisuudellemme ei löydy takarajaa. Voimme siis lämpimästi suositella häntä niin häävalokuvaukseen kuin muihinkin kuvaustehtäviin. Ainakin itse tiedämme keneen otamme yhteyttä, mikäli tarvetta valokuvaajalle myöhemminkin tulee!:)

Ne pellavaiset lautasliinat

Viimeksi kirjoittaessani kankaisista lautasliinoista ne taisivat olla vielä haaveilun tasolla. Pitkään mietin onko hommassa oikeasti mitään järkeä. Jos totta puhutaan, niin eihän siinä ole; vieraat saavat pyyhittyä huulien pielet ihan yhtä hyvin myös kertakäyttöisiin lautasliinoihin. Mutta. Joitakin asioita ei vaan voi ajatella järjellä, jos sydän sanoo toisin. Tiedätte kai tunteen?!

Tässä ne nyt ovat. Minun päähänpistoni. Täydellisiä ne eivät ole, sivut eivät ole tasaisen suoria, eikä liinojen joukosta varmaan löydy kahta täy-sin identtisen kokoista ja näköistä liinaa. Siltikin ne ovat aivan ihanat, jokaisen uurastukseen käytetyn tunnin arvoiset. Sellaisenaan juuri täydelliset meille!

Meidän pellavaiset lautasliinat!

Lautasliinojen tekeminen lähti konkreettisesti liikkeelle kankaiden etsinnällä. Halusin lautasliinoista nimenomaan 100%:sti pellavaisia, ja sitä tarjoavia liikkeitähän riittikin ihan mukavasti. Hintahaitari oli melko laaja, mutta niin on varmasti pellavan laatukin. Sen ainakin selvitellessäni opin, että kannattaa miettiä haluaako omasta pellavastaan pehmeää vai karheaa, tiheämpää vai hieman väljempää rakenteeltaan. Itse ostin pellavani Kangastukusta, jonka kanssa yhteistyö pelitti loistavasti. Henkilökunta oli erittäin asiantuntevaa ja asiakaspalvelu oli mitän mainiointa; voin suositella yritystä lämpimästi myös muille! Olin Kangastukkuun puhelimitse yhteydessä ja tilaukseni käsiteltiin pyynnöstäni kiireellisenä. Tilauksen tein torstaina ja muistaakseni tiistaina hain Matkahuollosta kankaat kotiin. Ei paha toimitusaika!

Kangasta lähdin työstämään leikkaamalla ensiksi yhtenäisen kangaspalan muutamien metrien kokoisiin paloihin, jotta sain kankaan pestyä pesukoneessa. Tätä vaihetta seurasi luonnollisesti silitys ja lautasliinojen kokoisten palojen leikkaus kankaasta. En todellakaan ole mikään käsityöihminen ja voinkin todeta, ettei pellava ole mitään helpointa materiaalia työstää. Ompeluvaihetta helpottamaan kanttasin lautasliinojen reunat silitysraudalla kaksinkertaisesti. Näin reunoista saatiin myös siistit. Tästä eteenpäin toinen kaasoistani ja nykyinen anoppini helpottivat urakkaani ja ompelivat lautasliinat valmiiksi. Käsitöiden suhteen kädettömänä ihmisenä myönnän, että en tiedä olisinko tuota ompeluvaihetta pystynyt itse toteuttamaan. Tai jos olisin siihen pystynyt, niin jälki ei varmasti olisi ollut yhtä siistiä kuin mitä näiden kahden taitajan käsissä syntyi. 

Summa summarum. Pellavaiset lautasliinat olivat ja ovat edelleenkin minusta aivan tajuttoman ihanat! Ne toivat kattaukseen arvokkuutta ja olivat piste iin päällä. Rehellisesti täytyy kuitenkin sanoa, että homma niiden eteen oli valtava. Jos nyt tietäisin tuon työn määrän, niin en tiedä olisinko moiseen ryhtynyt. Laskeskelin jossain vaiheessa, että jo minulla itselläni meni lautasliinojen kanssa painiessa noin 16 tuntia aikaa. Tähän ei siis kuulunut ompelutyö eikä sen jälkeiset pesut ja silitykset, jotka kaasoni ja anoppini hoitivat. Toisaalta, ilman työtä ei tule myöskään tulosta, joten kyllä nämä taisivat olla kaiken vaivan arvoiset!:)

Rouvan terveiset

Viime lauantai oli ehkäpä elämäni onnellisin päivä! En ole varmaan ikinä hymyillyt niin paljon kuin tuona päivänä tein. Huh, on nuissa häissä vaan jotain todella maagista!:)

Kerron hääpäivästä tarkemmin ja yksityiskohtaisemmin, kunhan saamme kuvaajalta kuvat käyttöömme. Noin yleisesti sanottuna päivä meni muutamia yksittäisiä asioita lukuun ottamatta erittäin hyvin ja ahkera suunnittelu sekä kova työ häiden eteen näkyi. Aika kliseistä, mutta täytynee allekirjoittaa jo turhankin kulunut sanonta "hyvin suunniteltu on puoliksi tehty". 

Kuva Pinterestistä.

Hääpäivästä päällimmäisenä tunteena jäi onnellisuus tuosta vierellä olevasta miehestäni. Kyllä se vaan niin on, että vaikka puitteet olivat mitä mainioimmat ja yksityiskohdat toinen toistaan ihanammat, niin paras asia häissä oli ehdottomasti tuo naimisiin meno, virallinen sitoutuminen toisiimme. Ehkä saatan olla hieman romantikko, mutta se hetki on vaan niin hieno, kun kuuntelee alttarilla toisen lausuvan tahdon-sanan sinua silmiin katsoen. Ehdottomasti elämäni hienoimpia hetkiä! :)

Lupaan parantaa tapani ja kirjoitella nyt hieman tiiviimmiin hääpäivämme kulusta, kun itse juhlat ja sen valmisteluihin liittyvät kiireet ovat takana päin. Taidankin seuraavaksi alkaa kuvaamaan teille katseltavaksi jotain valkokultaista ja kiiltävää.. ;)

Koekampaus II

Kuten jo eilen mainitsin, tänään oli toisen koekampauksen vuoro. Pohdiskelin eilen ja vielä tänäänkin, mitä kampaukseltani haluan. Haluan sen olevan klassinen, olematta kuitenkaan jäykkä. Haluan myös kampaukseltani rentoa lookia, mutten hipahtavaa vaikutelmaa. Näiden lisäksi haluan hiusteni olevan isot ja muhkeat, olematta kuitenkaan halvan näköiset. Ei ehkä ihan helpoin yhdistelmä?!

Kuva Pinterestistä.

Tässä esimerkkikuva mallista, joka toteutetaan minulle hääpäivänä. Täsmälleen kuvan mukaisesti hiukseni eivät tule, mutta lähes tulkoon näin. Kampaus on tarpeeksi yksinkertainen minun makuuni. Se antaa huomion puvulle ja täydentää pukuani juuri sopivasti! Myös mieheni tykästyi kovin tähän kampaukseen, ja piti sitä täydellisenä minulle. En voisi kyllä tyytyväisempi valintaani olla! :)

Sittenkin hiukset auki?

Päätin vielä viime metreillä vaihtaa syystä ja toisesta hääpäivän hiustyyliäni. Nyt haluankin siis, että hiukseni ovat auki tai ainakin lähes auki häissä. Kävin jo yhden kerran nutturan koekampauksessa ja nyt huomenna hiusten värjäyksen yhteydessä loihdimme minulle toisen koekampauksen tällä uudella idealla. 
En voi kuin kiitellä kampaajani, ja ihanaa ystävääni, kärsivällisyyttä tuuliviirin (minun) vierelläni. 

Kuva Pinterestistä.

 Tähän oheen etsin inspiraatiokuvia huomista varten. Luulin, että tämä tyyli olisi "helppo" eikä tarvitsisi kuin vähän hiuksia kihartaa. Mutta kaskummaa eipä olekaan. Avoinna tai lähes avoinna oleviin hiuksiinhan voi taikoa vaikka mitä. Näistä kuvien kampauksista pidän kyllä kaikista! 

Kuva Pinterestistä.

Kuva Pinterestistä.

Minun omat hiukset ovat todella pitkät yltäen hyvinkin rintojen päälle. Päätin kuitenkin vielä tilata itsellani kampaajan kautta hiusten teippipidennykset, sillä kun hiuksia kihartaa, ne luonnollisestikin lyhenevät. Haluan häihin tuuheat, pitkät hiukset, joiden tärkeys korostuu varsinkin tälläisessä haaveilemassani kampauksessa. Joidenkin mielestä nuo pidennykset voivat olla turhuutta, mutta minusta ne ei ole kovin iso sijoitus upean kampauksen saamiseksi. Hääpäivä on kuitenkin toivottavasti vain kerran elämässä!:)

Kuva Pinterestistä.

Kuva Pinterestistä.

Mikäli kuvien kampauksista joku on ehdoton suosikki, niin vinkatkaa ihmeessä kommenttiboksin puolelle. Mielipiteitä saa antaa ja ne ovatkin nyt erittäin tervetulleita! Joskus on vain vaikea nähdä sopivinta kaiken tarjonnan keskeltä. 

Kuva Pinterestistä.

Kuva Pinterestistä.

Nyt jatkan pohdintojani ja toivotan kaikille ihanaa ja toivottavasti aurinkoista uutta viikkoa!

TASAN VIIKKO!

Olen aivan rättiväsynyt, mutta pakko oli vielä tulla ennen nukkumaan menoa (kyllä, kellohan on näin lauantai-iltana vaille yhdeksän..) hehkuttamaan; häihin on tasan viikko aikaa! Mihin tämä aika on oikeasti mennyt?! Onneksi valmistelut on paremmin kuin hyvin tehty, ja enää on jäljellä lähinnä viimeistelyjä. Yritän huomenna tulla palaamaan asiaan paremman ajan kera, nyt pää ei pysty univelalta tuottamaan mitään järkevää tekstiä!

Mukavaa ja leppoisaa lauantai-iltaa kaikille! :)

Häävalmisteluja

Nyt 1,5 viikkoa ennen häitä olemme saaneet viimeisetkin juhlijat varmistettua, ja päätinkin heti tänään tehdä häidemme istumajärjestyksen pois mielen päältä pyörimästä. Alkuun homma tuntui lähes mahdottomalle, mutta pienen kankeuden jälkeen homma alkoi sujumaan yllättävän helposti. 

Kuva Pinterestistä.

Voisin antaa vinkin istumajärjestystä tekeville, että kannattaa ihan ensimmäiseksi miettiä onko istumajärjestyksen osalta jotain "pakollisia" asioita, jotka pitää ottaa huomioon järjestystä suunnitellessa. Me esimerkiksi halusimme, että meistä katsottuna ensimmäisissä pöydissä istuisi vanhempamme sekä isovanhempamme. Myös kaasot ja bestmanit halusimme istumaan ensimmäisiin pöytiin. Tähän ensimmäiseksi mietittävään kategoriaan kuuluu myös esimerkiksi ihmiset, joita ei syystä tai toisesta sijoiteta mielellään samaan pöytään. Tiedättehän, näitä tapauksia kuuluu joskus sukujuhliin..

Suosittelen myös etukäteen miettimään haluaako "sekoittaa pakkaa" sukulaisten ja ystävien osalta eli laittaa ennestään tuntemattomia istumaan vierekkäin, toki tietenkin mahdollisesti pariskunnittain. Meillä ei tosin tämän suhteen ollut mitään erityistä ajatusta etukäteen, vaan suunnitteluvaiheessa pyrin sijoittamaan ihmisiä pöytiin niin kuin ajattelin heidän 
parhaiten viihtyvän. 

Kuva Pinterestistä.

Viimeisenä neuvona suosittelen olemaan armollinen itselleen ja muistamaan, että varmastikaan ikinä istumajärjestyksestä ei voi saada täydellistä. Vaikka päättäisit, että ennestään tutut ihmiset istuvan vierekkäin, aina löytyy joitain, jotka saavat viereen ihmisen, johon tutustua syönnin ja pöydässä 
istuskelun aikana.

Kaikkihan eivät istumajärjestystä häihinsä halua, mekin aluksi mietimme sen tarpeellisuutta. Ajattelimme kuitenkin sen selkeyttävän pöytiin asettumista, ja poistavan yleistä häsläystä istumapaikkojen valinnan suhteen. Oman kokemuksen osalta istumapaikan valinnassa tulee aina pientä epävarmuutta siitä, voinko vieraana istua valitsemalleni paikalle, vai pitäisikö minun sittenkin sijoittua lähemmäs / kauemmas hääparista. Nämä tuskailut halusimme hoitaa omien häidemme osalta itse, ja siinä mielestäni hyvin onnistuimmekin. Taas yksi yliviivaus to do -listalle..! ;)